Juhlapuhe 70-vuotiaalle opistolle

Juhlapuhe, jonka Järvenpään kaupungin lasten ja nuorten sekä sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualuejohtaja Marju Taurula piti opiston 70-vuotisjuhlassa, on nyt luettavissanne tässä. Kiitos puheen pitäjälle!

Järvenpään Opiston 70-vuotisjuhla 8.4.2017

Hyvät kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö ja Opiston väki.

Vietämme Suomi 100 -juhlavuotta, jonka teema on yhdessä. Se sopii mielestäni hyvin kuvaamaan myös  itsenäistä Suomeamme vanhemman, lähes 120 vuotiaan,  vapaan sivistystyön periaatteita. Sen keskeisillä toimijoilla, kansalaisopistoilla, on ollut koko itsenäisyyteemme ajan ja on edelleen merkittävä rooli laajojen kansanjoukkojen sivistämisessä, vapaassa sivistystyössä sekä ihmisten yhteen saattamisessa.

Sodan jälkeen 19.1.1947 myös täällä, silloisen Tuusulan kunnan Järvenpään kylässä, perustettiin Tuusulan kansalaisopisto. Opiston nimen muuttuminen Järvenpään työväenopistoksi ja viime vuosikymmenellä Järvenpään Opistoksi heijastelee myös yleisemmin kansalaisopistojen nimien kirjoa.

Kun opisto Järvenpäässä aloitti, oli  Suomessa 76 kansalais- tai työnväenopistoa ja nyt niitä on yhteensä 184, ja niiden toiminta kattaa kaikki Suomen kunnat. Kansalaisopistojen kursseille osallistuu vuosittain yli 650 000 opiskelijaa ja opetustunteja järjestetään yli 2 miljoonaa.  Monella alueella opistojen rakenteet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, on perustettu laajoja alueellisia opistoja tai uudenlaista oppilaitosrajat ylittäviä kumppanuuskampuksia. Yksi toiminnan pääperiaatteista on kuitenkin säilynyt eli opetus tuodaan lähelle ihmistä ja opetus onkin usein hajautettu eri puolille kuntaa
 
Myös meidän alueellamme selvitettiin yhteisen opiston perustamista naapurikuntiemme kanssa, mutta siitä luovuttiin ja Järvenpään Opisto on nykyisin  koko maankin  mittapuun mukaan  merkittävä toimija.  Sen toiminta on näiden 70 vuoden aikana laajentunut merkittävästi: 20:sta opintoryhmästä 700:ään  erilaiseen kurssiin ja 14.500 tuntiin sekä reilusta 300:sta  kurssilaisesta  yli  13.500 opiskelijaa kokoavaksi  toiminnaksi.  

Järvenpään Opiston toimintaa on jossain muodossa ollut täällä entisellä Keskuskoululla jo vuodesta 1952 alkaen ja Mannilantiellä vietettyjen vuosien jälkeen Opiston toiminta keskittyi v.2015 alusta pääosin tähän taloon. Tavoitteena on, että talo toimii myös jatkossa Opiston talona. Eri sukupolvien toimiminen rinnakkain tässä kauniissa talossa on mahdollistanut myös aivan uudenlaista eri sukupolvien kohtaamista. 

Tutustuessani Järvenpään Opiston varhaisten vuosikymmenten historiikkeihin, havaitsin, että jo opistomme alkuvuosina oli tuttuja aihealueita ja -ryhmiä, joskin painotus oli tuolloin selvästi kansan- valistuksellinen niin kotitaloudessa, maataloudessa kuin käsitöissä.  Opistolla oli merkittävä rooli myös yhteiskunnallisen tietämyksen opettamisessa ja yhteiskunnallisessa osallistamisessa mm. yhteiskunnallinen keskustelupiiri, kunnallisopin, yhdistystoiminnan ja luottamusmiesten kurssit, kauppalaskennon ja kirjanpidon kurssit, tekstaus. Kielen opetustarjontaa oli suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Myös harrastustoimintaa oli tarjolla mm. tanhuja, musiikkia ja lauluja sekä kirjallisuuspiiri. Opisto on järjestänyt myös alusta alkaen kaikille vapaita ajankohtaisia yleisöluentoja.

Vuosikymmenten kuluessa painotukset ja sisällöt ovat muuttuneet, mutta kansalaisopistot tarjoavat edelleen paikallisia tarpeita painottaen kaikille mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Järvenpään Opiston tehtäväksi on ylläpitämisluvassa v.2012  määritetty : "Järjestää  koulutusta, joka painottuu kieliin-, taito- ja taideaineisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistävään koulutukseen sekä yhteiskunnallisiin aineisiin  ja kulttuurien tuntemusta lisääviin aineisiin. Opisto järjestää lisäksi kieli- ja kulttuurikoulutusta maahanmuuttajille."

1990-luku toi aikuiset oppimisen valtavirtaan ja aikuiskoulutuksesta haettiin vastauksia tietoyhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaatimuksiin.  Myös Järvenpään Opistossa seurattiin yleisiä linjauksia ja työkenttä on viime vuosikymmeninä laajentunut merkittävästi. Tänä päivänä Opistomme tarjoaakin jo 14 eri kielen opetuksen, laajan taito-  ja taideaineiden  lisäksi yhteiskunnallisia aineita ja laajasti avoimen yliopiston opintoja. Moni meistä on mm. aloittanut kasvatustieteen opintojaan

Opiston laajasta tarjonnasta nostan esille käsityönopetuksen, jossa Opistollamme on aina ollut vahva perinne. Se vahvistui edelleen merkittävästi, kun Taito Uusimaan toiminta lakkasi paikkakunnalla. Opisto on järjestänyt käsityön taiteen perusopetusta jo 1990 luvun lopulta saakka. Taiteen perusopetuksen tarjonta  laajeni tällä vuosikymmenellä merkittävästi, kun Kuvataidekoulun toiminta yhdistyi Opiston toimintaan ja samalla opistolaisiksi tuli merkittävä määrä lisää lapsia ja nuoria. Parin viime vuosikymmenen aikana on uutena koulutuksena järjestetty maahanmuuttajien kieli ja kulttuurikoulutusta.  Järvenpään Opiston valtakunnallisestikin tunnettuna ja erittäin suosittuna opintopiirinä on jatkunut jo lähes 50 vuoden ajan Timon Malmin luotsaama elokuvakerho.

Hyvä kuulijat! Viime vuosina digitalisaation myötä on tieto tullut meidän kaikkien saataville ja me olemme tulleet entistä tietoisemmiksi ja vaativimmiksi.  Perinteinen kansan sivistystehtävä tiedon välittäjänä on siis käynyt tarpeettomaksi, kun tietoa on saatavissa nappia painamalla lähes rajattomasti.  Onko siis Opiston toiminnalla enää paikkaa, tehtävää, kun muutakin koulutustarjontaa on runsaasti?

Mielestäni on.  Oppimisen tarpeet ovat vain siirtyneet tiedon hankintataitoihin ja kriittiseen tiedon käsittelyyn ja omakohtaiseen tiedon soveltamiseen Nykyisin korostuvat yleiset merkitykset ja taidot, jotka liittyvät luovuuteen ja kansalaisena olemiseen.

Tietotekniikan kehittyminen ja tiedon nopea uusiutuminen ovat haastaneet myös perinteistä opistojen opetusta muuttumaan monimuotoisemmaksi ja ajasta ja paikasta riippumattomaksi.  Nykyaikana odotamme, että ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kaikissa elämän vaiheissa, tietotekniikan ja opetuksen erilaisia toteuttamistapoja hyödyntäen. Yhteiskunnan muutos on nyt hyvin nopeaa, mutta itse kokemiseen ja tekemiseen perustuvien asioiden tärkeys ei ole digitaalisena aikana kadonnut mihinkään.   Juuri kansalaisopistot voivat tarjota kansalaisille valmiuksia selvitä muutoksen vauhdissa ja varmistaa osaltaan, että kaikilla säilyy mahdollisuus pysyä mukana.

Kuten kaikki tiedämme, lähivuosina tapahtuu merkittäviä meidän kuntalaisten elämään liittyviä muutoksia; maakunnat tulevat ja Sote- palvelut siirtyvät pois kunnista. Palvelujen tuottaminen monimuotoistuu, puhutaan jopa pirstaloitumisriskistä ja kansalaisten ohjaustarve korostuu.  Yhdyn opetushallituksen pääjohtajan Olli Heinosen näkemykseen, että tässä muutoksessa ja myös tulevina vuosina, ns. Uudessa Kunnassa on kansalaisopistojen toiminnalla vahva rooli. Hän puhuu jopa vapaasivistystyön renesanssista.

Tästä muutoksesta selviäminen on hyvin paljon riippuvainen meidän yksittäisten kansalaisten kyvystä selviytyä ja  muuttuvassa palvelukentässä ja oman hyvinvointivastuun korostuessa opistot voivat olla osaltaan sivistämässä ja tukemassa kansalaisia. Kuntiin jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä ja kansalaisopistot ovat jatkossakin osa kuntien koulutus- ja kulttuuritointa.   

Kansalaisopiston tekemän työ vaikuttaa siis kuntalaisten hyvinvointiin ja professori Jyri Manninen tuoreen esitutkimuksen mukaan opistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle jopa kolmin-nelinkertaisen hyödyn. Meillä Järvenpäässä tämä merkitsisi laskennallisesti n. 2,5 - 5 miljoonan euron hyötyä.  Tämä hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, sosiaali- ja terveysmenot vähenevät ja yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen paranee.

Hyvät kuulijani! Opistot siis edelleen opettavat ja sivistävät sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia tuottaen siten kansantaloudellista hyötyä, mutta mielestäni Opistojen vahvuus, erityispiirre on kuitenkin siinä, miten se kerää meitä erilaisia ihmisiä yhteen erottelematta. Opiston toiminnassa me ihmiset kohtaamme ja löydämme toisemme, solmimme opiskelutoveruuksia ja jopa pitkäaikaisia ystävyyssuhteita.

Kansalaisopistoon ei yleensä tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat meidän omaan haluumme oppia ja kehittyä.  Nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä on  vain  helpompi  sitoutua lyhempiin kursseihin ja niinpä opistot ovat  joutuneet muuttamaan  tarjontaansa. Kursseilta moni meistä  on löytänyt virkistystä arkeen, arkisten taitojen päivittämistä esim. puukkojen teroituksesta trendikkäisiin ruokateemoihin ja lasten kasvatukseen tai vahvistanut omaa jaksamistaan liikuntakursseilla.  Osa opiskelijoista on kuitenkin edelleen sitoutunut pitkäjänteiseen opiskeluun esim. vieraan kielen tai rakkaan harrastuksensa parissa. Opiston yhteisöllisyys kiehtoo.  Kansalaisopiston moninaisten kädentaitojen ja taidekurssien kautta on verkostoiduttu ja jotkut ovat rohkaistuneet jopa rakkaan harrastuksensa kautta uuteen ammattiin. Myös monet opettajamme ovat olleet sitoutuneita pitkään Opistomme toimintaan.

Järvenpään Opistolla on sen toiminnan alkuvuosista saakka ollut opiskelijoista merkittävä osa  naisia ja miesten saaminen laajemmin mukaan on edelleen haaste. Viime vuosina opistojen piirissä on myös keskusteltu nuorten saamisesta mukaan toimintaan. Nuorten arjentaitoihin suoraan vaikuttavat ajankohtaiset lyhytkurssit esim. kasvisruoat ovat mielestäni tärkeitä ja samoin näen paikallista tarjontaa lisäävän harrastustoiminnan ja taiteen perusopetuksen järjestämisen. Mielestäni niukkojen tuntiresurssien vuoksi toiminnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon Järvenpäässä jo oleva nuorten harrastus- ja taiteen perusopetuksen tarjonta ja kohdentaa resursseja niitä täydentävään mm. lasten matalan kynnyksen harrastustoimintaan.

Itse koen Opiston merkittävimpänä kohteena edelleen kansalaisopistotoiminnan alkuperäisen tehtävän mukaisesti pääosin aikuisväestön.  Kohdistaisin resursseja  mm. meidän laajenevan senioriväestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen sekä uusien kaupunkilaisten kotouttamisen lisäksi kuntalaistaitojen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä ruuhkavuosissa perheen  ja työelämän välissä sukkuloivien vanhempien arjen helpottamiseen sekä virkistykseen  ja itsensä kehittämiseen.

Kun digitalisaatio ja automatisaatio lisääntyvät, ihmisen tekemänä korostuvat kyky pitää huolta toisesta ihmisestä, empatian ja myötäelämisen taidot.  Uskon, että Opistollamme on myös lähivuosina merkittävä rooli meidän kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämisessä. Me kaikki olemme varmaankin viimeaikoina pohtineet maailman tilannetta ja kokeneet jopa huoltakin eri näkökulmien kiristymisestä lähellä ja kauempana maailmalla.  Uskon, että Opisto voi omalla toiminnallaan opettaa meitä näkemään, hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuutta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Myös tälle työlle toivotan menestystä tuleville vuosikymmenille.

Hyvä juhlaväki!

Lopuksi minulla on ilo tuoda Järvenpään kaupungin tervehdys juhlivalle Opistolle ja samalla kiitän Opiston johtoa ja opettajia sekä koko henkilöstöä järvenpääläisten hyväksi tehdystä menestyksekkäästä työstä vuosikymmenten aikana. Kiitän myös teitä hyvät Opiston ystävät ja opiskelijat ahkerasta opiskelusta ja osallistumisesta opiston toiminnan kehittämiseen vuosikymmenten varrella. Toivotan Opistollemme menestyksekkäitä tulevia vuosikymmeniä ja teille kaikille oppimisen iloa.  

MARJU TAURULA

palvelualuejohtaja

Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue

Lasten ja nuorten palvelualue