Järvenpään elokuvakerho pian 50 vuotta
Elokuvakerho perustettiin Louhelassa 30.10.1968, ja kerhon 50-vuotista taivalta päästään juhlistamaan ensi vuonna. Haastattelin kerhon vetäjää Timo Malmia elokuvakerhon historian muistelemisen merkeissä.
Timo Malmi on elokuvakerhon johtamisen lisäksi Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja, Iltasanomien elokuvakriitikko, Filmihullu-lehden toimitussihteeri sekä Järvenpään kunnan elokuva-asiamies joka vastaa Kunnankinon toiminnasta.
Kerhon perustaja ja ensimmäinen ohjaaja oli Setlementti Louhelan nuorisosihteeri Tapio Hälvä, mutta jo seuraavana vuonna ohjaimiin astui 17-vuotias Timo Malmi kahden elokuvista kiinnostuneen lukiokaverinsa kanssa. He ryhtyivät keräämään luokkatovereitaan kerhon jäseniksi, ja mainostamaan kerhoa lehdissä. Kerhon ohjelmat ja esitteet kirjoitettiin käsin tai omalla kirjoituskoneella naputellen ja monistettiin kotona tai nuorisotoimistolla.
Alkuaikoina elokuvakerhossa ei esitetty joka kerta elokuvaa, vaan keskusteltiin erilaisista elokuviin liittyvistä aiheista, kuten alkoholin käyttö elokuvissa, elokuvan teon vaiheet tai elokuvien käytetyimmät aiheet. Kaikkia kiinnostavia elokuvia ei ollut varaa hankkia kerhoon esitettäväksi, vaan ilmaisia animaatioita, lyhytfilmejä ja taide-elokuvia sai ilmaiseksi 16 mm filmillä lainaan esimerkiksi suurlähetystöiltä, eri maiden kulttuurikeskuksilta sekä Kansanvalistusseuralta, ja niitä esitettiin kaitafilmiprojektorilla. Ensimmäinen elokuvakerhossa näytetty elokuva oli Timo Bergholmin ohjaama ja käsikirjoittama Punahilkka.
Kerho pääsi elokuvateatteri Filmilinnaan 1970-luvun alussa, aluksi vain joka toisella viikolla esitettävillä näytöksillä. Vuoroviikoin esitettiin 16 mm:n kaitafilmejä. Elokuvateatteriin siirryttäessä kerhon jäsenmäärä nousi useisiin kymmeniin, ja kipusi myöhemmin yli sadan jäsenen. Vuonna 1983 kerho siirtyi Studio 123 –elokuvateatteriin jonka saliin mahtuu 204 ihmistä kerrallaan, ja kerhon jäsenmäärä nousi räjähdysmäisesti niin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet teatteriin.
Kerholla on parhaillaan 250 jäsentä, jotka ovat Järvenpään lisäksi kotoisin muun muassa Keravalta, Mäntsälästä, Tuusulasta ja Pornaisista. Laajan jäsenporukan vuoksi Malmi kutsuukin kerhoa ennemmin Keski-Uudenmaan elokuvakerhoksi! Jäsenistöstä löytyy kaikenikäisiä niin nuorisosta yli 70-vuotiaisiin, mutta Malmi kertoo jäsenistön vanhentuneen kerhon mukana. Pitkäaikaisia jäseniä on paljon, jopa sellaisia jotka ovat olleet mukana aivan kerhon perustamisesta saakka. Kerholla oli alkuvuosikymmeninä huomattavasti enemmän nuorisojäseniä, mutta nykyään nuoriso on osallistujissa vähemmistössä. Hänen mukaansa elokuvat olivat 1960- ja 1970-luvuilla vielä suosittu nuorison harrastus, mutta asennoituminen elokuvakerhotoimintaan muuttui nuorison keskuudessa 1980- ja 1990-luvuille tultaessa.
Elokuvien esittämistekniikan kehitys 50 vuoden aikana näkyy myös elokuvakerhon toiminnassa. Alkuvuosien 16 mm:n kaitafilmit ovat historiaa. Elokuvakerho pyrki esittämään elokuvia filmiltä mahdollisimman pitkään, mutta teatterien siirryttyä digitaaliselle ajalle, on elokuvakerhonkin täytynyt siirtyä digitaalisiin elokuviin. Digitaalisuus toisaalta sallii esimerkiksi blu-ray -elokuvien esittämisen, mutta haasteeksi on muodostunut se, että elokuvien kierto on nykypäivänä nopeampaa. Vanhempia elokuvia on esitettäväksi entistä hankalampaa saada, sillä ensi-illan jälkeen elokuvat harvemmin tulevat uudelleen levitykseen teattereihin.
Elokuvakerhossa ovat vierailleet vuosien varrella monet elokuvantekijät, pääosin suomalaiset mutta myös joitakin ulkomaalaisia on saatu mukaan puhumaan elokuvistaan. Tämän kevään kaudella on Hymyilevän Miehen ohjaaja Juho Kuosmanen lupautunut mukaan elokuvan näytökseen. Tekijää haastatellaan lyhyesti ennen elokuvaa, ja elokuvan jälkeen tekijä osallistuu yhteiseen keskusteluun elokuvasta.
Timo Malmi valitsee kerhossa esitettävät elokuvat itse, mutta ottaa myös vastaan toiveita. Kauden päätteeksi kävijät pääsevät pisteyttämään esitetyt elokuvat ja antamaan palautetta leffavalinnoista. Elokuvista pyritään tekemään kokonaisuuksia, joita yhdistää esimerkiksi teema, tekijä tai maa. Kevään 2017 ohjelmiston kantavina teemoina toimivat japanilainen sekä pohjoismainen elokuva, ja nähdäänpä elokuvien joukossa myös yksi elokuvakerholle hieman harvinaisemman genren tapaus, science fiction –elokuva Ex Machina. Kevään suosikikseen Timo Malmi nimeää Vampyyrin, vuoden 1932 taiteellisen kauhuelokuvan, jonka on ohjannut tanskalainen Carl Th. Dreyer. Aavemaisen unenomainen klassikko osoittaa, että kauhuelokuvakin voi olla sydäntäsärkevän kaunis.
Järvenpääläisistä elokuvantekijöistä Timo Malmi suosittelee seuraamaan kahta lyhytelokuvien nuorta nimeä, Pekka Veikkolaista ja Hannes Vartiaista, jotka ovat niittäneet kokeilevan lyhytelokuvan saralla nimeä jo ulkomaita myöten.
Yhdeksi ikimuistoisimmista hetkistä kerhon historian ajalta Malmi mainitsee elokuvakerhon 10-vuotisjuhlanäytöksen, jossa esitettiin elokuva yhdeltä hänen lempiohjaajaltaan, Charlie Chaplinilta. Parrasvalot-elokuvaa katsomaan saapui kutsuvieraita kaupunginvaltuustosta ja muualta. 50-vuotisjuhlan kunniaksi ei vielä kuulemma ole suunniteltu mitään ohjelmaa.
- Harjoittelija Veera
Timo Malmi on elokuvakerhon johtamisen lisäksi Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja, Iltasanomien elokuvakriitikko, Filmihullu-lehden toimitussihteeri sekä Järvenpään kunnan elokuva-asiamies joka vastaa Kunnankinon toiminnasta.
Kerhon perustaja ja ensimmäinen ohjaaja oli Setlementti Louhelan nuorisosihteeri Tapio Hälvä, mutta jo seuraavana vuonna ohjaimiin astui 17-vuotias Timo Malmi kahden elokuvista kiinnostuneen lukiokaverinsa kanssa. He ryhtyivät keräämään luokkatovereitaan kerhon jäseniksi, ja mainostamaan kerhoa lehdissä. Kerhon ohjelmat ja esitteet kirjoitettiin käsin tai omalla kirjoituskoneella naputellen ja monistettiin kotona tai nuorisotoimistolla.
Alkuaikoina elokuvakerhossa ei esitetty joka kerta elokuvaa, vaan keskusteltiin erilaisista elokuviin liittyvistä aiheista, kuten alkoholin käyttö elokuvissa, elokuvan teon vaiheet tai elokuvien käytetyimmät aiheet. Kaikkia kiinnostavia elokuvia ei ollut varaa hankkia kerhoon esitettäväksi, vaan ilmaisia animaatioita, lyhytfilmejä ja taide-elokuvia sai ilmaiseksi 16 mm filmillä lainaan esimerkiksi suurlähetystöiltä, eri maiden kulttuurikeskuksilta sekä Kansanvalistusseuralta, ja niitä esitettiin kaitafilmiprojektorilla. Ensimmäinen elokuvakerhossa näytetty elokuva oli Timo Bergholmin ohjaama ja käsikirjoittama Punahilkka.
Kerho pääsi elokuvateatteri Filmilinnaan 1970-luvun alussa, aluksi vain joka toisella viikolla esitettävillä näytöksillä. Vuoroviikoin esitettiin 16 mm:n kaitafilmejä. Elokuvateatteriin siirryttäessä kerhon jäsenmäärä nousi useisiin kymmeniin, ja kipusi myöhemmin yli sadan jäsenen. Vuonna 1983 kerho siirtyi Studio 123 –elokuvateatteriin jonka saliin mahtuu 204 ihmistä kerrallaan, ja kerhon jäsenmäärä nousi räjähdysmäisesti niin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet teatteriin.
 |
| Elokuvakerho ohjaajineen on ollut lehtijuttujen aiheena |
Kerholla on parhaillaan 250 jäsentä, jotka ovat Järvenpään lisäksi kotoisin muun muassa Keravalta, Mäntsälästä, Tuusulasta ja Pornaisista. Laajan jäsenporukan vuoksi Malmi kutsuukin kerhoa ennemmin Keski-Uudenmaan elokuvakerhoksi! Jäsenistöstä löytyy kaikenikäisiä niin nuorisosta yli 70-vuotiaisiin, mutta Malmi kertoo jäsenistön vanhentuneen kerhon mukana. Pitkäaikaisia jäseniä on paljon, jopa sellaisia jotka ovat olleet mukana aivan kerhon perustamisesta saakka. Kerholla oli alkuvuosikymmeninä huomattavasti enemmän nuorisojäseniä, mutta nykyään nuoriso on osallistujissa vähemmistössä. Hänen mukaansa elokuvat olivat 1960- ja 1970-luvuilla vielä suosittu nuorison harrastus, mutta asennoituminen elokuvakerhotoimintaan muuttui nuorison keskuudessa 1980- ja 1990-luvuille tultaessa.
Elokuvien esittämistekniikan kehitys 50 vuoden aikana näkyy myös elokuvakerhon toiminnassa. Alkuvuosien 16 mm:n kaitafilmit ovat historiaa. Elokuvakerho pyrki esittämään elokuvia filmiltä mahdollisimman pitkään, mutta teatterien siirryttyä digitaaliselle ajalle, on elokuvakerhonkin täytynyt siirtyä digitaalisiin elokuviin. Digitaalisuus toisaalta sallii esimerkiksi blu-ray -elokuvien esittämisen, mutta haasteeksi on muodostunut se, että elokuvien kierto on nykypäivänä nopeampaa. Vanhempia elokuvia on esitettäväksi entistä hankalampaa saada, sillä ensi-illan jälkeen elokuvat harvemmin tulevat uudelleen levitykseen teattereihin.
Elokuvakerhossa ovat vierailleet vuosien varrella monet elokuvantekijät, pääosin suomalaiset mutta myös joitakin ulkomaalaisia on saatu mukaan puhumaan elokuvistaan. Tämän kevään kaudella on Hymyilevän Miehen ohjaaja Juho Kuosmanen lupautunut mukaan elokuvan näytökseen. Tekijää haastatellaan lyhyesti ennen elokuvaa, ja elokuvan jälkeen tekijä osallistuu yhteiseen keskusteluun elokuvasta.
Timo Malmi valitsee kerhossa esitettävät elokuvat itse, mutta ottaa myös vastaan toiveita. Kauden päätteeksi kävijät pääsevät pisteyttämään esitetyt elokuvat ja antamaan palautetta leffavalinnoista. Elokuvista pyritään tekemään kokonaisuuksia, joita yhdistää esimerkiksi teema, tekijä tai maa. Kevään 2017 ohjelmiston kantavina teemoina toimivat japanilainen sekä pohjoismainen elokuva, ja nähdäänpä elokuvien joukossa myös yksi elokuvakerholle hieman harvinaisemman genren tapaus, science fiction –elokuva Ex Machina. Kevään suosikikseen Timo Malmi nimeää Vampyyrin, vuoden 1932 taiteellisen kauhuelokuvan, jonka on ohjannut tanskalainen Carl Th. Dreyer. Aavemaisen unenomainen klassikko osoittaa, että kauhuelokuvakin voi olla sydäntäsärkevän kaunis.
Järvenpääläisistä elokuvantekijöistä Timo Malmi suosittelee seuraamaan kahta lyhytelokuvien nuorta nimeä, Pekka Veikkolaista ja Hannes Vartiaista, jotka ovat niittäneet kokeilevan lyhytelokuvan saralla nimeä jo ulkomaita myöten.
Yhdeksi ikimuistoisimmista hetkistä kerhon historian ajalta Malmi mainitsee elokuvakerhon 10-vuotisjuhlanäytöksen, jossa esitettiin elokuva yhdeltä hänen lempiohjaajaltaan, Charlie Chaplinilta. Parrasvalot-elokuvaa katsomaan saapui kutsuvieraita kaupunginvaltuustosta ja muualta. 50-vuotisjuhlan kunniaksi ei vielä kuulemma ole suunniteltu mitään ohjelmaa.
- Harjoittelija Veera
Kommentit
Lähetä kommentti